Kieltämättä epätoivo saa välillä vallan. Tukitoimia, joista on kuvitellut saavansa helpotusta ahdinkoon on ollut jo useita. Ja yksi toisensa jälkeen on ollut pakko todeta, ettei tämä nyt juuri minun yritystäni koskekkaan…
 
Ensimmäinen ajatus kriisin alussa oli, että onneksi on keskeytysvakuutus. Hyvin pian kävi selväksi, että sieltä kautta ei ole tulossa mitään. Niin innokkaasti, kuin vakuutuksia pienyrittäjälle myydään ”kerranki yks yritys olis ollu aivan kusessa ilman vakuutusta…” -tyylisillä tarinoilla, niin yllättävän harvoin niistä mitään saa. Itseasiassa henkilökohtaisista vakuutuksistakaan en ole koskaan saanut penniäkään, ei ole ollut kyllä tarvetta hakeakaan. Ehkä en elä tarpeeksi vaarallisesti…
 
Seuraava ajatus oli, että jos hallitus määrää paikan suljettavaksi, se joutuu korvaamaan menetykset. Näin itseäni kokeneemmat ja viisaammat sanoivat. Tuota lainvoimaista päätöstä ei ole tullut, eikä sillä taida olla merkitystäkään. Jännä nähdä miten suljettaviksi määrättyjen ravintoloiden osalta nyt toimitaan.
 
Sitten koitti perjantai 20.3. jolloin hallituksen tiedotustilaisuus otettiin vastaan riemunkiljahduksin varmasti monessa yrityksessä. Rahallista tukea tulee kaikille, ketään ei jätetä, yksikään yritys ei saa joutua konkurssiin. Näiden rohkaisevien tietojen perusteella tein raskaan päätöksen sulkea keilahalli. Lain puitteissa ei olisi ollut pakko, ja pienessä hallissa henkilömäärä olisi ollut helppoa rajata vaikkapa niin, että kerralla keilaamassa olisi ollut vain henkilöitä, jotka muutenkin ovat tekemisessä keskenään. Suurta rahavirtaa siitä ei olisi tullut, mutta jotain kuitenkin.
 
Tukirahaa ohjattiin ensin Business Finlandiin. Ensimmäiset yritykset ”keksivät” tukeen vaadittavan kehitysprojektin saman tien ja hakemuksia virtasi sisään tuhansittain. Itselleni ajatus tuntui aluksi vieraalta. Että pitäisi keksimällä keksiä joku projekti, jonka kautta voisi sitten saada esim. palkkatukea omaan palkkaan. Aikani metsissä käveleskeltyäni kuitenkin keksin kuin keksinkin idean, joka voisi tukeen kelvatakin. Idea oli omasta mielestäni vieläpä niin hyvä, että innostuin siitä jo ihan kunnolla. Tuen hakemisen perusteista löytyi ristiriitaista tietoa, mutta lopulta tarkentui, että tuki on tarkoitettu yli 5:n henkilön yrityksille. Ei siis koske minua.
 
Lohdutukseksi kuitenkin tuli tieto, että Ely -keskukselle tulee samankaltainen tuki, joka koskee 1-5:n henkilön yrityksiä. Tieto tästä vahvistuikin perjantaina 27.3. Tieto vahvisti myös, että tuki koskee 1-5 henkilö TYÖLLISTÄVIÄ yrityksiä. Ei siis vieläkään minua, joka olen yksinyrittäjä.
 
Takaisin epätoivon partaalle…
 
Samana iltana tuli kuitenkin jälleen helpottava tieto. 100 miljoonaa ”koronarahaa” ohjataan kuntien jaettaviksi yksinyrittäjille. Myös viiko sitten luvatun yrittäjän työttömyystuen pitäisi toteutua, ilman että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa.
 
Laitan toivoni nyt tähän…