Kevään KOMEetan karsinta on nyt keilattu, ja taitavimmat mittelevät kauden viimeisen virallisen kilpailun voitosta äitienpäivän vuoksi poikkeuksellisesti lauantaina 13.5. Keilakausi toki jatkuu perinteisellä neljän eri kelin epävirallisella kesäkisalla. Missä pääsisit treenaamaan neljää eri olosuhdetta samalla kertaa, no täällä! Kisa on epävirallinen, eli ilman lisenssiäkin voi osallistua. Kilpailussa on rahapalkinnot, ja pelataan suoraan loppukilpailuna, joten voit osallistua ilman että finaali sotkisi kesäsuunnitelmia.

Kevään KOMEetan olosuhde ei ollut helppo. Tai se vaikutti aika-ajoin helpolta, mutta kosti myös heti, kun aloit ajattelemaan, että tämähän on helppoa. Parhaimmillaan (pahimmillaan) näin pelin olevan hallussa isolla pelialueella 1,5 sarjaa, jonka jälkeen muutos vaikutti tulevan parin ruudun sisällä aiheuttaen seilaamista, pallon vaihtoja, ja silti vaikeuksia. Osa teki parhaat sarjansa fressiin, osa vasta kahdeksanteen sarjaan. Silmiinpistävää oli se, että useammasta huipputuloksesta huolimatta kenelläkään ei ollut peli hallussa kaiken aikaa. Milloin olette nähneet Valtter Verrosen keilaavan 140-sarjan?

Muutokseen vaikutti suuresti paljonko oli keilaajia samalla alueella. Jo 2-3 keilaajaa samoilla pelipaikoilla teki muutoksesta nopean, aiheuttaen yleensä pitkäksi liukuvia palloja ja harmaita hiuksia. Finaalissa olennaista tuleekin olemaan etenkin II-vaiheessa se, keneltä löytyy useampia kortteja takataskusta. III-vaiheeseen odotan kovaa tulostykitystä, jossa virkamiespeli ei riitä, ja Tero Kivelän neljän sarjan AM halliennätys 1002 on vaarassa. Huomioitavaa on myös se, että lämpötilan muutos pakkaselta yli +15 asteen on tehnyt olosuhteesta ehkä jonkin verran vaikeamman, kun ratio ei muutenkaan ole isoimpia.

No tottakai muutama sana finalisteista!

Tarmo Liimatainen eniten pisteitä: Kokemusta olosuhteesta ainakin löytyy! Tällä olosuhteella kaadot ovat olleet parhaimmillaan todella vakuuttavia. Jatkoon selviytyminen huutaa tasaisuutta.

Mauri Isoherranen turbo 450: Vähän samat sanat kuin Tarmolla: parhaimmillaan näyttää oikein hyvältä, mutta sitten tökkää. Oli ensimmäinen putoaja 4+4 sarjan tuloksella, joten kyllä sieltä suht ehjiäkin lappuja löytyy, sellainen täytyy nytkin saada mennäkseen jatkoon.

Niina Koutonen turbo 481: Ei tästä laulu nyt paljon muutu: parhaimmillaan ollut vakuuttava, mutta notko on ollut liian suuri. Pistetään työpäivän jälkeisten iltakilpailujen piikkiin, ja toivotaan finaaliin hyvin levännyttä Niinaa, joka voisi silloin olla musta hevonen todella pitkällekin.

Eino Raudaskoski 1748: Täältä arpapallona voitettu Incognito on tuonut parhaimmillaan sellaiset alueet ja keilareaktiot, joita en ole Einolla aikaisemmin nähnyt. Paikkopeli saisi olla vähän varmempaa, niin muutoksen tullen avausheitto ei menisi niin väkinäiseksi. Hyvän päivän sattuessa on mahkut jatkoon.

Antero Erkkilä 1786: Alkukisasta hämmästyin, että missä vaiheessa Antero oli tehnyt noin hyvät tulokset. Kisan keskivaiheessa ihmettelin, miten Antero ei ole vielä korkeammalla, koska aluetta löytyi, ja keilaaminen näytti olevan muutenkin kuosissaan. Kisan loppuvaihe ei ole taas mennyt ihan niin hyvin. Ehkä nyt olisi aika unohtaa alkukisan pelilinjat, keksiä uudet, ja tehdä hyviä keilaheittoja?

Risto Hautakangas 1794: Hieman vaikeiden viimeisimpien kisalähtöjen jälkeen perjantain vapaissa harjoituksissa tuli kovia tuloksia. Tietääkö tämä jopa paalupaikkaa lauantaina?

Ville Kaikkonen 1805: Villen tekeminen on edelleen vähän vaihtelevaa, ja ehjää suoritusta on vaikea saada. Parhaimmillaan on todella vakuuttava tekemistä. Neljä sarjaa on toisaalta lyhyempi aika kuin kuusi tai kahdeksan pitää peli kasassa. Rahkeet riittävät tietysti mihin vain.

Heikki Pietikäinen 1816: Estynyt finaalista.

Tero Koivisto 1820: Vaihtelevaa on ollut yleensä varmasti suorittavalla Terollakin. Hyvän ja heikomman suorituksen ero on ollut ainakin omaan silmääni suurempi kuin yleensä. Liekö padel, raudan pumppaaminen vai jokumuu vienyt parhaan tasaisuuden? Jos tämä nyt tulee jollekin yllätyksenä, niin keilailu on herkkä urheilulaji, jossa liikeketjujen ja voimantuottonopeuksien tulee toistua tarkasti samanlaisina. Lihasjumit tai huono palautuminen ovat siis kaikkea muuta kuin eduksi. 977 on kuitenkin sellainen lappu, josta moni voi vain haaveilla, ja jollaista ei tuurilla tehdä. Virkamiespelillä voi päästä III-vaiheeseen, mutta tuskin voittaa sitä, joten sinne päästessään ei voi enää varmistella.

Teemu Isomaa 1842: Ihan paras suorittaminen loisti vielä karsinnan alkupuolella poissaolollaan. Parantanut kuitenkin pikkuhiljaa tekemistään, ja lopetti oman karsintaurakkansa sarjaan 280, jolla varmisti paikan suoraan III-vaiheeseen. Mielenkiintoista nähdä vaihtoehdot, kun samoille pelipaikoille tulee muitakin. Jälleen kerran vaikea voitettava mikäli pelaa viimeisen karsintapäivän tasolla.

Joni Autio 1.jakson voitto 2722: Huippuhyvä karsinnan alkuvaiheessa, mutta nyt olosuhde on ulkokelin lämpenemisen myötä jonkin verran muuttunut, ja tämä ei ole välttämättä etu. Edellisestä kisalapusta on myös aikaa. III-vaihe pelataan fressillä, ja kovin kauan ei ehdi etsiä kaatolinjoja tai juna on jo mennyt. Jonkin verran tarkkuutta vaativa olosuhde kuitenkin suosii.

Valtter Verronen 2.jakson voitto 2672: Valtter ei ollut käynyt vähään aikaan Splitissä, eikä aluksi muistanut, että täällä sekä asiakaspalvelu, että laminaatti ovat nihkeitä. Pallo siis kääntyy täällä jopa Valtterilla. Toisaalta oli kiva katsoa miten aivot raksuttivat SuperSunnuntaina, kun päivä alkoi katastrofaalisesti, eikä senkään jälkeen ollut pelkkää ruusuilla tanssimista vähään aikaan. Toisaalta oli myös hienoa nähdä, miten Valtter selvitti haasteet, ja oli lopulta lähellä jopa neljän sarjan halliennätystä. Kuumaakin kuumempi kysymys kuuluukin, että joko nyt?

Repikää näistä omat suosikkinne, ja heittäkää vaikka facebookiin arvauksia. Oikein veikanneille vähintään pullakahvit.