OP Suomenselkä turnauksen voitto Turkuun

OP Suomenselkä -turnauksen finaalipäivä oli juuri sitä mitä ennakossa lupailtiin: kevään kynnyksellä mikään ei ole varmaa, ja silti (tai juuri siksi) keilaaminen on parhaimmillaan. Kun kausi lyhenee ja sisätekemisen yrittäjä huokailee, niin onneksi sunnuntain finaali muistutti siitä, miksi näitä järjestetään: hyviä suorituksia, toistuvia kaavoja, pieniä tarinoita ja isoja onnistumisia.

Ennakossa todettiin, että suosikkien nostaminen on tällä kertaa vaikeaa – ja että kisan voi aidosti voittaa kuka tahansa finalisteista.
No, finaalipäivä piti huolen siitä, että ennakko ei jäänyt vain kauniiksi ajatukseksi.

1. vaihe 4 sarjaa AM: “Neljän parhaan junaan mahtuu – muut jäävät laiturille”

Ensimmäinen vaihe oli finaalipäivän portti: neljä sarjaa, nollilta liikkeelle ja vain neljä jatkopaikkaa tarjolla. Ja kun porukassa on kevään vireessä olevia nimiä ja ennakossa jo mainittuja “toistuvia kaavoja”, niin tämä vaihe oli kaikkea muuta kuin lämmittelyä.

Timo Koutonen – “kahden edellisvuoden voittaja” aloitti kuin mestari

Ennakossa Koutonen nostettiin vahvaksi ehdokkaaksi: kun tulostaso pysyy vakaana, hän on vaikea kellistettävä.
Ja miten finaali alkoi? 1027 neljään sarjaan (259–272–215–281) ja 1. vaiheen ykköspaikka. Tuo on sellaista tekemistä, että jopa keilat näyttävät hetken siltä kuin ne olisivat samaa mieltä.

Tero Koivisto – vahva neljän sarjan paketti ja jatkopaikka

Koivisto piti itsensä kirkkaasti mukana: 960 (240–229–272–219). Kolmannen sarjan 272 oli kova muistutus siitä, että kun kaatojuna lähtee, se lähtee.

Markku Puurunen – tasainen tekeminen kantoi jatkoon

Puurunen keilasi 862 (199–235–203–225) ja nappasi jatkopaikan kolmantena. Tasaisuus oli tässä vaiheessa arvokasta – neljän sarjan kisassa yksi notkahdus maksaa nopeasti. [OP Suomens…i 5.4.2026 | Excel]

Sonja Liimatainen – varma läpimeno ja hyvää tekemistä

Ennakossa Sonjan “finaali-ilme” nostettiin usein karsintaa paremmaksi. 1.vaiheessa Sonja pelasi itsensä jatkoon tuloksella 860 (188–233–238–201). Kaksi keskimmäistä sarjaa olivat vahvaa suorittamista ja jatkopaikka täysin ansaittu.

Mauri Isoherranen – viides ja vain 11 pistettä jatkosta

Isoherranen teki 849 (197–213–223–216) ja jäi jatkosta 11 pistettä. Tämä oli niitä “hyvä suoritus, mutta finaalin luonne on armoton” -hetkiä. Positiivista oli, että peli pysyi kasassa ja kaikki sarjat olivat kilpailukykyisiä.

Arto Saarilampi – hyvä perusblokki, mutta raja karkasi

Saarilampi keilasi 844 (190–212–229–213). Kaksi viimeistä sarjaa olivat jo lähellä jatkotasoa, mutta tällä kertaa portti oli neljälle ja Arto jäi kuudenneksi.

Joni Autio – taisteli, mutta loppu ei kääntynyt jatkopaikaksi

Autio teki 820 (227–206–211–176). Alku oli hyvä ja tekemisessä oli paljon ehjää, mutta neljäs sarja tiputti jatkotaistosta. Silti: finaalipäivä on aina finaalipäivä.

Risto Hautakangas – vahva keskiosa, mutta alku söi liikaa

Hautakangas keilasi 783 (154–219–208–202). Toisesta sarjasta eteenpäin rytmi parani selvästi, ja se on aina positiivinen merkki – mutta ensimmäisen sarjan takamatka oli tällä kertaa liian iso kurottavaksi neljässä sarjassa.

Antero Erkkilä – päätössarja 240 nosti ilmettä

Erkkilä teki 767 (183–183–161–240). Viimeinen sarja oli hieno “taistellaan loppuun asti” -leima, ja se on juuri sitä finaalihenkeä, josta ennakossa puhuttiin.

Ville Kaikkonen – estynyt finaalista

Tulostaulussa Kaikkoselle merkittiin nollat (ei sarjoja).
Ennakossakin mainittiin, että Kaikkonen on estynyt finaalista – eli tämä oli tiedossa, mutta harmi silti: finaalipäivä olisi aina parempi täydellä kattauksella.

Jatkajat 2. vaiheeseen 1. vaiheen kautta: Timo Koutonen, Tero Koivisto, Markku Puurunen, Sonja Liimatainen.

2. VAIHE (n. klo 14.30, 6 sarjaa AM): “Nollilta uudestaan – ja nyt ratkaistaan”

Ennakossa nostettiin esiin toistuvia kaavoja ja erityisesti Marko Saarnin “paluu rikospaikalle” – aiempaa voittajaa on vaikea sivuuttaa ennakkopapereissa. Ja miten kävi? Saarnin paluu oli kaikkea muuta kuin symbolinen.

🥇 Marko Saarni – mestaruus vahvalla kuuden sarjan paketilla

Saarni voitti 2. vaiheen tuloksella 1386 (216–260–267–216–224–203). Kakkos- ja kolmos-sarjojen 260 ja 267 rakensivat eron, ja vaikka loppuun ei tarvittu ilotulitusta, kokonaisuus oli mestarin mittainen.
Tämä on juuri sitä “katsoo pallon liikettä ja mukautuu” -keilaamista, jota ennakossa Saarnista povattiin. [OP Suomens…i 5.4.2026 | Excel], [split45.fi] [split45.fi]

🥈 Tero Koivisto – vahva kakkossija ja yksi tappavan hyvä päätössarja

Koivisto oli jälleen kärjessä: 1343 (238–255–200–223–183–244). Viimeinen sarja 244 oli hieno loppukiri ja osoitus siitä, että peli pysyi kasassa loppuun asti. [OP Suomens…i 5.4.2026 | Excel]

🥉 Timo Koutonen – huikean 1. vaiheen jälkeen myös podiumille 2. vaiheessa

Koutonen jatkoi vahvaa päivää: 1339 (247–224–250–185–199–234). Ensimmäisen vaiheen 1027 oli päivän iso huippuhetki, ja vaikka 2. vaiheessa tuli yksi notkahdus (185), kokonaisuus riitti kolmanneksi. [OP Suomens…i 5.4.2026 | Excel]

4) Markku Puurunen – tasainen suorittaminen toi hienon nelossijan

Puurunen teki 1337 (226–213–217–216–234–231). Ei isoja romahduksia, ei myöskään liikaa tyhjää: juuri sellaista tasaista tekemistä, jonka varaan hyvän sijoituksen voi rakentaa.

5) Sonja Liimatainen – isoja sarjoja ja vahva loppu

Sonja keilasi 1331 (168–184–207–263–284–225). Neljäs ja viides sarja (263 ja 284) olivat finaalipäivän komeimpia nousuja – tuollainen piikkihetki kuuluu ison urheilupäivän tarinaan.

6) Antti Isomaa – päivän kovin avausvaihe 256 ja vahva päätös 260

Isomaa teki 1330 (256–239–199–187–189–260). Tämä oli hyvän kilpailijan suoritus: aloitti kovaa, piti itsensä pelissä ja lopetti vielä kovaa.

7) Tero Sipilä – ehjä kuuden sarjan paketti ja yksi iso sarja 253

Sipilä keilasi 1287 (202–211–209–253–211–201). Neljäs sarja 253 toi kunnon noston, ja kokonaisuus oli tasainen.

8) Antti Isoherranen – parhaat sarjat löytyivät, mutta heilahtelu maksoi sijoitusta

Isoherranen teki 1238 (229–165–216–214–236–178). Parhaat sarjat osoittivat, että kaatopeli on kunnossa, ja etenkin viides sarja 236 oli vahva. Tässä vaiheessa kuuden sarjan kilpailu kuitenkin palkitsee tasaisuutta, ja yksi heikompi sarja (165) painaa tulosta nopeasti.

Lopuksi: ennakko-osui, mutta vielä tärkeämpää – finaali oli onnistunut päivä

Ennakossa puhuttiin siitä, että finaalissa on poikkeuksellisen paljon mahdollisia “toistuvia kaavoja”, ja että kisan voi voittaa ihan kuka tahansa.
Finaali toteutti tämän: nähtiin hurja 1. vaiheen tulos (Koutonen 1027), nähtiin Saarnin paluun kruunaus voitoksi, ja nähtiin useita keilaajia, jotka tekivät juuri sen mitä finaalissa pitää tehdä: pysyä mukana, iskeä kun paikka tulee ja jatkaa tekemistä loppuun saakka. Finaalin 2.vaiheessa kaikki pelasivat yli oman keskiarvonsa, joka on harvinaista.

Kiitos kaikille finalisteille – ja myös niille, joille portti jäi tällä kertaa kiinni. Keväällä kaikki on mahdollista… ja joskus se tarkoittaa myös sitä, että ensi kerralla se “yksi sarja” kääntyy toisin.

Finaalin lopputulokset.

Kauden viimeinen virallinen kilpailu Split45 Spring alkaa heti tiistaina. Sen jälkeen on tarjolla vielä epävirallinen neljän eri olosuhteen kisa.