Hyvän Tuulen turnauksen karsinta on keilattu, ja 14 parasta ratkovat lopullisen järjestyksen sunnuntain finaalissa.

Karsinta oli mielenkiintoinen. Olosuhde oli helpohko, mutta muuttui melko nopeasti. Terrainin kulkeuma on myös ehkä vähän sitkeämpi kuin viime kaudella käytössä olleen Currentin. Muutos vaikutti ainakin katsomosta käsin yleensä loogiselta: eli kulkeuman myötä pallot liukuivat vähän pitkäksi, ja vähintään kymppikeila jäi pystyyn. Ja tähän tilanteeseen tehdyn superkompensaation myötä nelonen tai pahempaa. Moni myös paikkasi kymppikeilaa aivan liian pitkään, ennenkuin teki muutoksen. No, katsomosta tämä on helppoa. Ylä-Savon keilailuliitosta tehtiin toivottu ja tehokas isku karsintaan, ja finaalipaikkoja irtosikin peräti neljä.

Olosuhteen muutos oli joillakin paremmin hallussa kuin toisilla, ja helpotti toisen pelaamista, kun taas vaikeutti toisen. Kaikissa tapauksissa ongelmaan oli olemassa ratkaisu, kunhan sen vain keksi. Olosuhde oli siinä mielessä miellyttävä, että jokaisen karsijan oli mahdollista saada pallo liukumaan tarpeeksi pitkälle, ja toisaalta saamaan pallo rataan riittävästi kiinni, kunhan linja oli oikea. Toki loppusarjoissa täytyi olla kartalla, mihin öljy oli kulkeutunut. Isoja sarjoja tehtiin mututuntumalla vähän enemmän alkusarjoissa, mutta ero alkusarjojen ja loppusarjojen välillä ei ollut iso. Kevättalvella usein vaikuttavana tekijänä oleva ulkomaailman olosuhteen raju muuttuminen ei vaikuttanut tällä kertaa kovinkaan paljon. Kaikilla karsintaviikoilla vähintään puolet suorituksista oli yli keilaajan oman keskiarvon, eli olosuhde oli keskimääräistä hieman helpompi.

Kärkipää takoikin hurjia tuloksia Joni Aution ollessa karsinnan ykkönen tuloksella 1484. Teemu Isomaa ja Tero Koivisto komppasivat hyvin keilaamalla 1456. Pekka Ahveninen 1433 ja Tero Mikkonen 1406 ylittivät myös ”neljäntoista” rajan. Kuuden sarjan tulokseksi vaadittiin lopulta 1364, rajan pompsahtaessa viimeisenä karsintapäivänä 35 pistettä ylöspäin. Veteraanipaikalle tarvittiin 1322, ja cd-luokan paikkaan 1324. Kahden sarjan turboissakaan eivät pienet riittäneet, vaan finaalipaikat menivät tuloksilla 502 ja 489.

Kerrotaanpa jotain finalisteista.

Joni Autio: 1.jakson voitto 2771: Oma kuuden sarjan ennätys karsinnassa, joten eiköhän olosuhde jollain lailla sovi Jonille. Karsintatuloksesta on jo aikaa, mutta keilasi finaaliviikolla puulaakissa kelvollisesti 470 kahteen sarjaan, joten ei olla tuntumasta niin kovin huolissaan. Tämä oli muuten kyseisen puulaakiottelun peräti toiseksi paras henkilökohtainen tulos.

Tero Koivisto 2.jakson voitto 2784: Kauden avauskisan jälkeen EL Tero on vähän hakenut täällä parasta teräänsä. Nyt sellainen vaikuttaisi kuitenkin löytyneen. Ison tuloksen takaa löytyi jälleen itsevarma EL Tero, joka on todella vaarallinen myös finaalissa.

Teemu Isomaa 1456: Alkukaudesta oli vähän varjojen mailla, mutta nyt tuntuu löytäneen huippuvireen. Teemun kohdalla mietityttää ainoastaan se, että löytääkö plan b:n ja c:n, jos useampi pelaa heti alkuun urtsulla ylhäältä. Karsinnassa sai toteuttaa omaa linjaansa muiden juurikaan häiritessä.

Pekka Ahveninen 1433: Hyvän jakson jälkeen Pekalle koittivat vaikeammat ajat, mutta näinhän se keilailussa (kin) menee. Taisi olla karsinnan viimeisillä sijoilla tullessaan uusimaan, eikä itseluottamuskaan tainnut olla ihan tapissa. Löysi rennon tekemisen, ja KaatoPekan, keilaten huipputuloksen. Sama rentous finaaliin, niin kaikki on mahdollista. Olosuhde sopii niin tuoreena kuin pelattunakin.

Tero Mikkonen 1406: Ensimmäinen lappu meni muistellessa, mikä halli, ja mikä laminaatti. Sitten alkoi tulemaan tulosta. Menihän se lopulta vähän tiukille, mutta viimeisen karsintaerän viimeiseen sarjaan tehty 275 sinetöi finaalipaikan. Eväitä ja konsteja on varmasti voittoon saakka, mutta karsinnan kaltaisiin nukahduksiin ei ole varaa.

Juha Tossavainen 1394: Pidän todella paljon siitä, kun pelataan simppelisti ja tehokkaasti. Juha taitaa nämä molemmat, ja vieläpä samalla kertaa. Oikea linjan/pallon muutos ajoissa, niin mikä tahansa sija on mahdollinen.

Asko Heikkinen 1377: En ole ihan varma kuinka paljon kokeili eri palloja, ja linjoja toisessa karsintalähdössään, kun keilasi ”vain” 1343. Kokonaisuutena karsinnan vakuuttavin. Pallo ei tee eniten rimoja matkalla, mutta tekee todellakin tarpeeksi pakassa. Ainoa kysymysmerkki on riittävän aikainen reaktio muutokseen.

Pasi Tossavainen 1372: Olipa erikoinen karsinta Pasilta. Ensimmäiset kaksi sarjaa oli täysin kusessa liikaa reagoivien pallojen kanssa, kun uretaani ei ollut mukana. 2-4 taskuun tuli enemmän osumia kuin 1-3. Loput neljä sarjaa olivat täyttä juhlaa, ja kaatoaluetta oli enemmän kuin monella ikinä. Nyt on mielenkiintoista, kun todennäköisesti ottaa uretaanin mukaan. Sotkeeko, vai parantaako se peliä? Öljyn kuskaajia on nimittäin nyt enemmän.

Heikki Pietikäinen 1365: Tämän olosuhteen pitäisi kyllä sopia Heikille. Liian myöhäinen, ja liian aikainen muutos ovat molemmat yhtä huonoja. Muuta yksi asia kerralla, ja katso mitä pallo oikeasti tekee, ja ennenkaikkea milloin. Nyt voisi olla yllätyssauma.

Ville Kaikkonen 1364: Ensimmäisellä karsintaviikolla Ville tuli, ja keilasi finaalituloksen. Totesi, että on ensimmäinen putoaja tällä tuloksella. No, oli viimeinen sisään jäävä, eli ei tuota hirveän huonoksi veikkaukseksi voi sanoa. Tämä kausi ei ole ollut edellisen kaltaista loistoa, mutta viimeisessä karsintasuorituksessa oli jo enemmän vanhaa hyvää Villeä.

Ari Isomaa veteraanipaikka 1322: Ei ole ollut ihan parhaassa vireessä, mutta en toisaalta näe pelin kulussa mitään, mikä kaataisi mahdollisuudet. Omasta suorittamisesta kiinni, mutta luultavasti joutuu menemään vähän epämukavuusalueelle linjoissa voittaakseen.

Antti Isoherranen cd-paikka 1324: Eikös huono kenraali tiedä hyvää ensi-iltaa? Viime kisan voittaja, mutta tällä kertaa on haastajaosastoa. Ei ollut kyllä viimeksikään suosikkeja…

Antti Isomaa turbo 502: Monta hyvää lappua karsintaan, mutta tasaisuus ei ole toistaiseksi riittänyt ehjään peliin. Huolimattomat missit pois, ja ehkä vähän sähäkämpi reagointi, kun pallo menee pitkäksi. Moni Antin karsintalappu riittää kuitenkin pitkälle finaalissa.

Teemu Huhtala turbo 489: Voi kun Teemu löytäisi tasaisuuden! Vaikea on tietysti moittia kaveria, joka on jotunut vaihtamaan keilaavaa kättä. Ehkä pyörintään olisi parempi löytää enemmän tasaisuutta, kuin maksimimäärä kierroksia? On kuitenkin ollut kolmen joukossa täällä aiemminkin, ja ei tämä olosuhde ainakaan huonommin sovi.