Split45 Winter Challenge finaali on keilattu. Artikkeli on suurilta osin tekoälyn luoma.
Iso finaali ratkesi tasaisuuteen
Split45 Winter Challenge huipentui sunnuntaina finaaliin, jossa talven haastava olosuhde palkitsi juuri ne pelaajat, joista ennakossa puhuttiin: ne, joiden sipuli kestää, ja jotka uskaltavat tehdä pieniä, oikeita muutoksia paineen alla. Kuuden sarjan finaali oli kaikkea sitä, mitä ennakossa luvattiin – ei räjähdyksiä, ei halliennätyksiä, vaan hermojen hallintaa, paikkopelin kurinalaisuutta ja kykyä selvitä radan jatkuvasta elämisestä. Jos et ole vielä lukenut ennakkojuttua, kannattaa lukea se ensin.
Liimatainen–Koutonen–Pietikäinen: ennakon kärkinimet pitivät pintansa
Ennakossa nostettiin esiin pelaajia, joiden pelityyli ja kokemus sopivat talviolosuhteen logiikkaan. Ja juuri näin kävi: kärkikolmikko oli täynnä pelaajia, jotka ovat tottuneet tekemään työnsä ilman turhaa draamaa.
1. Sonja Liimatainen (CPS) Sarjat: 254, 222, 273, 215, 211, 219
Sonja Liimatainen pelasi finaalin vakuuttavimman kokonaisuuden. Hänen kolmas sarjansa, 273, oli koko finaalin kovin yksittäinen suoritus, mutta todellinen mestarin merkki oli tasaisuus: yksikään sarja ei romahtanut, eikä yksikään hetki näyttänyt siltä, että peli olisi karkaamassa käsistä. Kuuteen sarjaan vain neljä tyhjää ruutua, joista kaksi oli isoja reikiä. En tiedä, oliko lukenut finaaliennakon todella noin tarkkaan, mutta ainakin pystyi toteuttamaan siinä esitettyä voittavaa taktiikkaa poikkeuksellisen hyvin. Sonja oli juuri sellainen pelaaja, josta ennakossa puhuttiin:
”Kun rata muuttuu, vain sipuli ratkaisee.” Hänellä se kesti – ja se toi voiton. Sonja pelasi myös personal bestinsä, eli parhaan kuuden sarjan tuloksensa ikinä. Finaalissa, amerikkalaisella pelitavalla, isolla pelaajamäärällä, ja lyhyellä hoidolla. Olen täysin varma, että tällaista rekordia ei monelta löydy, ja kertoo paljon Sonjan potentiaalista isoissa peleissä.
2. Niina Koutonen (CPS) Sarjat: 211, 257, 223, 207, 171, 219
Niina Koutonen oli finaalin ehkä mielenkiintoisin tarina. Toisessa sarjassa syntynyt 257 nosti hänet hetkessä voittotaisteluun, mutta viidennen sarjan notkahdus (171) vei mahdollisuuden aivan terävimpään iskuun. Silti Niina kokosi itsensä hienosti ja päätti finaalin vahvaan 219-sarjaan. Hänen pelinsä oli juuri sitä, mitä ennakossa kuvattiin: pieniä riskejä, rohkeita linjoja ja kykyä iskeä isoja sarjoja.
3. Heikki Pietikäinen (HaKe) Sarjat: 215, 229, 238, 168, 198, 239
Heikki Pietikäinen oli finaalin väriläiskä. Hän pelasi kolme sarjaa yli 230, mutta mukaan mahtui myös yksi selkeä notkahdus (168), joka lopulta ratkaisi sijoituksen.
Päätössarjan 239 osoitti, että Heikki oli loppuun asti valmis haastamaan – mutta tällä kertaa se riitti kolmanteen sijaan. Heikki oli juuri se pelaaja, josta ennakossa todettiin:
”Jos hän saa rytmin päälle, sarjat voivat olla rumia – muille.”
Iso finaali oli täynnä tarinoita
Antti Isoherranen (HaKe) Sarjat: 190, 242, 182, 211, 211, 244
Antti oli finaalin tasaisin haastaja. Kaksi yli 240:n sarjaa (242 ja 244) osoittivat, että hänellä oli kaikki mahdollisuudet nousta palkintopallille. Keskivaiheen kaksi tasaisempaa sarjaa pitivät sijoituksen neljäntenä. Lisähuomio: Antti voitti myös palloarvonnan (Storm Phaze A.I). Päivä oli siis monella tavalla onnistunut.
Timo Koutonen (Star Bo) Sarjat: 203, 227, 238, 233, 131, 200
Timo oli finaalin draamankaari. Neljä ensimmäistä sarjaa olivat vahvoja ja pitivät hänet kärkitaistelussa – mutta viidennen sarjan 131 vei mahdollisuuden palkintopalliin.
Silti kokonaisuus oli hyvä ja osoitti, että potentiaali oli finaalin kovimpia.
Mauri Isoherranen (HaKe) Sarjat: 211, 211, 233, 156, 219, 201
Mauri roikkui pitkään kärkiryhmässä, mutta neljännen sarjan 156 oli liikaa. Muuten hänen pelinsä oli erittäin tasaista ja laadukasta.
J‑P Koivisto (Jämi) Sarjat: 257, 224, 170, 213, 170, 195
J‑P aloitti finaalin hurjalla 257-sarjalla ja oli kahden sarjan jälkeen kärjessä. Mutta radan muutos kolmannessa sarjassa (170) ja viidennessä (170) pudotti hänet keskikastiin.
Silti alku oli finaalin näyttävimpiä.
Risto Hautakangas (HaKe) Sarjat: 199, 191, 202, 190, 224, 200
Risto pelasi tasaisen finaalin ilman suuria heilahteluja. Hän oli koko ajan mukana taistelussa sijoista 6–9.
Tarmo Liimatainen (NiKei) Sarjat: 195, 212, 193, 189, 198, 199
Tarmo pelasi juuri sellaista keilailua, jota ennakossa häneltä odotettiin: ei riskejä, ei romahduksia, mutta ei myöskään aivan terävintä kärkeä.
Tasainen suoritus toi sijoituksen keskiryhmään.
Eino Raudaskoski (HaKe) Sarjat: 185, 186, 194, 136, 206, 207
Eino oli finaalin taistelija. Neljännen sarjan 136 vei mahdollisuuden parempaan sijoitukseen, mutta hän kokosi itsensä hienosti kahdella yli 200:n sarjalla loppuun.
Yhteenveto: Ennakko piti – mutta finaali tarjosi yllätyksiä
Ennakossa puhuttiin siitä, että talven olosuhde ei palkitse riskinottoa, vaan sipulin kestävyyttä. Finaali todisti tämän todeksi.
• Sonja Liimatainen oli päivän selkeä mestari.
• Niina Koutonen ja Heikki Pietikäinen täydensivät kärkikolmikon laadukkailla suorituksilla.
• Useat pelaajat väläyttivät, mutta tasaisuus ratkaisi – kuten ennakossa ennustettiin.
Split45 Winter Challenge sai arvoisensa päätöksen: rehtiä kilpailua, kovaa keskittymistä ja talven olosuhteen kunnioittamista. Sonja Liimatainen oli suvereeni mestari, voittaen seuraavaa yli sata pistettä. Muista sijoista käytiin sen sijaan todella kovaa kamppailua. Niina Koutonen otti hopeaa yhden pisteen erolla Heikki Pietikäiseen, ja Antti Isoherranen jäi Niinasta vain kahdeksan pistettä. Seuraava kolmikko oli vieläkin tasaisempi: Timo Koutonen 1232, Mauri Isoherranen 1231 ja Jukka-Pekka Koivisto 1229 mahtuivat kolmen pisteen sisään. Risto Hautakangas pelasi todella tasaisesti, mutta viidennessä sarjassa alkanut kiri ei aivan kantanut tuohon ryppääseen.
Finaali oli jälleen kerran todella mukava ja jännittävä tapahtuma. Ilmapiiri oli jopa leppoisa, vaikka kaikki pistivät varmasti parastaan. Yleisön paine ei ainakaan noussut ratkaisevaksi, sillä kilpailunjohtajaa lukuunottamatta lehterit olivat tällä kertaa tyhjät.
OP Suomenselkä -turnaus alkaa heti tiistaina. Luvassa on tällä kertaa pitkä hoito. Kutsu nähtävillä ”Kilpailut” -sivulla. Muistakaahan myös Veteraanikuppi.