Haapajärven Lämpö Oy:n sponsoroiman kisan karsinta on nyt saatu päätökseen, ja parhaiten esiintyneet ratkaisevat mestaruuden sunnuntain finaalissa.

Mutta mitä tapahtui viime vuonna?

Viime vuoden Syysturnauksessa kärkikolmikko oli 1.Tomi Fors 2.Matias Luosujärvi ja 3.Jarmo Ukkonen. Fors hurjasteli kahdeksan sarjaa 241:n puhtaalla keskiarvolla, sarjojen osuessa välille 216-279. Luosujärvi pelasi myös huippupelin 228:n keskiarvollaan, mutta Tomi oli sinä päivänä liian kova voitettavaksi. Tänä vuonna Matias saa uuden tilaisuuden, muut kärkikolmikosta eivät ole finaalissa mukana. Viime vuoden finalisteista on tänä vuonna Matiaksen lisäksi mukana Esa Rantala, Arto Saarilampi ja Heikki Pietikäinen.

Viime vuoden ennakkojuttuun pääset tästä, ja finaalijuttuun sekä tuloksiin tästä.

Mutta mitä tapahtui tämän vuoden karsinnassa?

Karsinnan tulostaso nousi lähes päätähuimaavaksi. Sellaiselle, joka seuraa keilakisoja maanlaajuisesti, tulostaso ei välttämättä vaikuta ensivilkaisulta mitenkään ihmeelliseltä. Mutta kun otetaan huomioon, että pelataan nelirataisessa hallissa, jossa suoritusmäärä jää vähän reiluun sataan, eikä tasoitustaulukko ole mitenkään älytön, voidaan sanoa tulostason olleen kisassa vähintäänkin kova. Lähes puolet karsintaan osallistuneista ylsi yli 1300:n pisteen. Olosuhde oli toki helppo, mutta ratio kuitenkin alle 6, eli reuna ei pompauttanut palloa automaattisesti taskuun. Sisäsuojaa sen sijaan oli varmaan eniten tämän hallin historiassa, mutta moni napakkaan laminaattiin ja reunaan tottunut keilaaja ei osannut sitä ehkä tarpeeksi hyvin käyttää hyväkseen. Eli puskettiin sinne, mistä on aina toiminut, mutta tuloksena oli vähintään kymppikeila pystyyn. Tulostason noustessa kovaksi, kovan alun jälkeinen ”safety -peli” ei välttämättä riittänytkään finaalipaikkaan.

Huipputuloksen tehneistä löytyi yksi yhteinen piirre: kaikki olivat jo ennakkoon miettineet, miten aloittavat, ja miten jatkavat kun muutosta tulee. Tietenkään muutosta ei voi täysin ennustaa ennenkuin peli on käynnissä, mutta vähäinenkin ennakointi auttaa jäämästä kiinni housut nilkoissa. Kuten isosta määrästä hyviä tuloksia voi päätellä, olosuhde sopi monenlaisille pelityyleille, kunhan vain oli oikealla idealla liikkeellä. Tämä tarkoitti, että myös veteraani- ja cd-paikkaan täytyi tehdä loistavat tulokset finaaliin selvitäkseen. Veteraanipaikalta eteni finaaliin Heikki Pietikäinen 1371, ja cd-paikalta Ari Isomaa 1342. 1371 muodostui myös lopulta kuuden sarjan tuloksen finaalirajaksi, kun Arto Saarilampi lunasti viimeisen paikan samalla tuloksella Pietikäisen kanssa, mutta pienemmillä tasoituksilla.

Tulostaso ei silti ollut ennennäkemätön tässäkään hallissa. Hakkeen 30v. juhlaturnauksessa talvella 2020 hallinhoitaja halusi varmistaa, että kaikilla osallistujilla pysyy juhlatunnelma korkealla. Tuloksena oli Antti Isomaan ja Tero Kivelän 300-sarjat, kuuden sarjan tulosraja 1418, ja cd-paikalle ”riitti” Antero Erkkilän 1404. Tero Kivelä oli ensimmäinen karsiutuja tuloksella 1397. Reilun kuukauden päästä tuosta hallinhoitajan, ja kaikkien muidenkin juhlatunnelma olikin sitten kaukana, kun korona sulki keilahallin, ja aiheutti isoja ongelmia yrityksille vielä pari vuotta.

Odotan myös finaalista kovatasoista, kun ratkaisuvaiheessa päästään pelaamaan hoidetuille radoille, ja normaalilla pelaajamäärällä. Olosuhteen muutos tulee toki olemaan erilainen, missä kukaan on tähän menenssä keilannut, mutta nyt on niin kova kattaus pelaajia, että ratkaisupankeista löytyy varmasti konsteja muutokseen kuin muutokseen. En silti usko, että kaikki pelaavat neljäntoista pelejä, sillä historia on osoittanut, että heikommalla suorittamisella täällä ei saa hyvää tulosta, oli olosuhde minkälainen hyvänsä. Tiukka laminaatti kostaa löysät heitot, ja 5,79 ratio sekä kulkeuma heikommat irrotukset. Osumiselle ei ole tässä olosuhteessa ollut kovin kovat kriteerit. Tuskin ihan kaikille osuu huippupäivä, toivottavasti kuitenkin mahdollisimman monelle.

Sen verran kova porukka on nyt liikkeellä, että huippukeilailusta nauttivien kannattaa olla oven rivassa kiinni jo hyvissä ajoin ennen finaalin alkua. Itse ainakin olisin, mikäli en olisi sisällä jo ennen ovien aukeamista.

Ja sitten sananen pääosan esittäjistä

Teemu Isomaa 1.jakson voitto 2655: Teemu teki sen jälleen! Tuli silloin, kun jaksovoitto lähti vielä halvalla, ja teki tarvittavan. Kuuden sarjan tulos ei olisi riittänyt finaaliin. Täytyy toki sanoa, että alkukisan lämmössä ja kosteudessa olosuhde oli hieman haastavampi, koska öljy liikkui tavallista enemmän. Viimeisin kosketus tähän olosuhteeseen on yli kuukauden takaa, mutta halli on tuttu monenmonesta finaalista, joten en näe siinä isoa kysymysmerkkiä. Päivän kunnosta ei ole oikein käsitystä, mutta se ratkaisee lopputuloksen. Olosuhteen pitäisi kyllä sopia, ja myös isompaan kulkeumaan löytyy riittävästi eväitä, kunhan ratkaisut ovat oikean suuntaisia.

Matias Luosujärvi 2.jakson voitto 2989: Tuli oikein kylmät väreet, kun kirjoitin tuon jaksovoiton lukeman. Karsintaan 12 sarjaa, joiden keskiarvo oli 249. Huonoin sarja 196, ja toiseksi huonoin 237. Mutta olisihan se ollut hienoa, kun jaksovoitto olisi alkanut kolmosella. Ei kestänyt niin montaa missiä. Karsintaan tuli myös täydellinen sarja, sekä kuuden sarjan halliennätys 1526. On tämän jälkeen puhkaissut viidentoista rajan myös Rovaniemellä, joten kunto lienee kohtalaisen hyvä. Ja sitten ne mutat: karsinnassa pelattin vajailla lähdöillä, jolloin kulkeumaa ei tullut niin paljon, sitä oli helpompaa pitää silmällä, ja sai toteuttaa suunnitelmaansa alusta loppuun. Nyt pelaajia ja pelitapoja on enemmän. Tuolla karsintasuorituksella ei voi olla muuta kuin ennakkosuosikki, mutta nyt on ”tavalliseksi kisaksi” vastustakin yllättävän paljon. Voitto puuttuu täältä. Muodostuuko se möröksi vai näläksi, riippuu Matiaksesta itsestään.

Mikko Ahola 1488: Selkävaivoista kärsineen Mikon ensimmäisistä karsintaheitoista saakka näki, että pystyy pelaamaan tähän todella ison tuloksen kun a) ei tarvitse mennä puolikinkkaa viivalle b) löytää oikeat välineet oikeaan vaiheeseen. Kolmanteen lappuun selkä oli jo sen verran kuntoutunut, ja palloarvonta selkeytynyt, että ei jäänyt keiloille paljon mahdollisuuksia. Pikkuisen välillä irvistellen, ja huonoja heittoja valitellen 1488 on aivan kohtuullinen lopputulos. Pystyisi samaan kattaukseen tästä jopa parantamaan, mutta finaali on uusi päivä, ja isompi kattaus. Mahdollisuudet mihin vain, kunhan palloarvat osuvat myös isompaan muutokseen.

Pauli Meriruoko 1475: Itseasiassa Matiaksen halliennätyksestä voidaan kiittää Paulia, koska Paulin 1475 tuloksen vuoksi Matiaksen täytyi lähteä parantamaan 1.erän tulostaan 1463 voittaakseen SuperLauantain! lahjakortin. Ihanan simppeliä ja tehokasta peliä. Ei niin hirveästi rimoja, mutta tarkkaa toistoa. Juuri sitä, mitä Splitin tiukka laminaatti kaipaa. Ollut täällä jo useassa finaalissa, mutta voitto vielä puuttuu. Ei ole mitenkään poissuljettua etteikö se tulisi nyt. Itselläni ei ole palloarsenaalista kuvaa, mutta monta muuta alempaa pelaavana luultavasti voittoon saaakka tarvitsee useamman vaihtoehdon simppelistä linjasta huolimatta.

Tomi Keiski 1443: Tomi ei ollut minulle entuudestaan tuttu kuin tuloslistoilta, mutta otan näin lupsakan kaverin mielelläni mukaan finaalikemuihin. En tosiaan ollut nähnyt Tomin keilaavan aiemmin, mutta ensimmäisen kahden lapun päivän jälkeen jäi kuva, että pystyy varmasti paljon parempaankin. Toki hallista ei ollut kokemusta, mutta vaikutti myös, että suorittaminen ei ollut ihan satkua. Tähän saattoi löytyä syy osumaa ottaneesta sormesta. (Tosin ultramatkojen polkujuoksijana pidän alle kymmentä rakkoa/hiertymää hyvin vähäisenä haittana. No, ehkä se taitolajissa vaikuttaa vähän enemmän.) Vajaan viikon päästä tahti olikin jo täysin toinen. Ensimmäinen sarja meni vielä vähän ihmetellessä, ja reikien pilaamana, mutta sen jälkeen keilareaktiot olivat yksiä parhaista koko karsinnassa. Pystyi pelaamaan pienessä erässä pienillä muutoksilla, joten tässäkin palloarsenaalin, ja eri linjavaihtoehtojen valikoima jäi hieman hämärän peittoon. Tietää toki itsekin, että isommalla pelaajamäärällä täytyy olla ainakin vaihtoehtoja b, c ja d.

Esa Rantala 1427: 2/2 hyvää lappua karsintaan, toki ensimmäinen ei aivan olisi riittänyt finaaliin. Pärjännyt täällä usein hyvin, ja viime keväältä löytyy finaalivoittokin. Joten ehdottomasti edellytyksiä korkealle. Moninkertaisena Splitin finalistina hallitsee muutokset ja välineenvaihdot hyvin. Mielestäni suorituksen laatu ja tasaisuus ratkaisee.

Milla Rusila 1395: Tuli jostain oikein voimakas flashback entisen huippukeilaajan Mari Lukkarin (os. Kalliokoski) keilasuorituksesta kun näin Millan keilaavan. Ollessani 2010-2013 töissä Kajaanin keilahallilla, Mari kävi säännöllisesti kisaamassa. Maajoukkuetason keilaaja, joka perusti tuloksen tarkkuuteen, ja toistoon. Ainoa ero Millaan on keilapalloa liikuttava käsi. Marilla se oli siis vasen. Muuten suorittaminen näyttää todella paljon samalta, ja tämä on pelkkä kehu Millalle. Jotenkin Millan tekemistä nyt useamman erän nähtyäni, ihmettelen, että miten niitä pisteitä ei muka kertynyt enempää. Pitkiä jonoja, ja vakuuttavia paikkoja. Ehkä selitys löytyy vielä ”uudella keilauralla” suht vähäisistä sarjamääristä, jolloin ymmärrettävästi myös heikompia keilasuorituksia tulee välillä. Finaalipaikka meni tiukille, ja tiukilla ollessaan peliin löytyi vielä napsu lisää laatua. Eli nyt iso (ei rahallinen) betsi vaikka Tomin kanssa finaalituloksesta, niin voi olla tosi korkealla.

Tomas Tissarinen 1383: Kaksi yli kolmentoista lappua, joista parempi tuli täyteen erään. Silmiinpistävää on ollut selkeä suunnitelma, mitä tehdään ensin, ja mitä sitten kun muutosta tulee. Finaalissa tulee rullaa ihan eri tavalla radalle, joten muutos ei  tule olemaan niin helppo hallita kuin karsinnassa. Kypsynyt keilaajana paljon vuodessa, mutta 17 vuotiaalla ei tietenkään ole  rutiinia vielä niin paljon kuin pahimmilla kilpakumppaneilla. On pystynyt täällä aiemminkin voittoon, ja vieläpä useampaan kertaan. Edellisessä finaalissa jäi taakse myös muuan Matias Luosujärvi, en siis putoaisi penkiltä, vaikka korjaisi jälleen potin. On kuitenkin tällä kertaa haastaja. Toki karsintatulos tuli haastavampaan kosteuteen, joten se ei ole täysin vertailukelpoinen loppukisan tuloksiin. Olisi tosin ensimmäisellä lapullaan pystynyt yli neljäntoista tulokseen, jos paikkopeli olisi sujunut normaalisti. Työkalupakin sisältö ja paikkopeli ratkaisee.

Jens Englund 1373: Vasta toista kauttaan keilaavalla Jensillä oli karsinnassa kaikki tarvittava: iso hattu, iso taskumatti ja iso tulos. Taskumatissa tuskin oli vettä vahvempaa, sillä 1373 kahden litran taskumatin tyhjentämisen jälkeen lienee mahdotonta? En ihan päässyt perille, oliko tämä todella simppeli linja uusi tyyli, vai ominaista Jensille. Jokatapauksessa toteutus ja tulos olivat kultaa. Alle 170 keskiarvolla keilaavaksi todella hyvää suorituksen toistoa. Ja kuten aiemmin mainittu, hyvä toisto on täällä korostetusti arvossaan. Viime viikolla tuli ilmeisesti todella kova sarjamäärä, mutta jospa olisi malttanut hieman levätäkin ja olisi nyt nälkäinen ja iskussa.

Arto Saarilampi 1371: Pelasi karsinnassa todella hyvin ja tehokkaasti. Rullamiehet saattavat tuoda mutkia matkaan, kun kulkeuma tulee nopeammin ja voimakkaammin. Parin sarjan jälkeen ollaan tilanteessa, jossa pallo pitää saada tarttumaan ajoissa. Karsinnan suorittaminen oli parasta Artoa pitkään aikaan, ja esim.vuosi sitten täällä pelattu Liiton Senioreiden mestaruusfinaali osoitti, että pystyy pelaamaan huippusarjoja kuluneeseen olosuhteeseen. Huippupäivänä pystyy sekoittamaan kärkipakkaa.

Heikki Pietikäinen veteraanipaikka 1371: Lähes 700 kolmeen ensimmäiseen olivat kovaa tekemistä. Sen sijaan kaksi viimeistä sarjaa jättivät vielä miettimisen aihetta. Hyvä tulos silti, ja saman paikkovarmuuden löytäessään aukeaa mahdollisuus ainakin jatkoon. Jokaisessa sarjassa kaatojonoja saadakseen täytyy vakioida suoritus. Liika ”tehostaminen” ja muut ylimääräiset kuviot olisi helpompaa kuitata oikealla pallovalinnalla ja linjalla. Joten jos selviää toiseen vaiheeseen, pää kylmänä ja pikku riskilläkin sisäsuojan etsiminen voisi tuoda hyvän tuloksen.

Ari Isomaa cd -paikka 1342: Onpa ollut mahtavaa nähdä Arilta jälleen hyviä kokonaisia lappuja! Vaivoja on ollut pitkään, ja niiden myötä rutiiini ei ole ollut parhaalla tasolla. Ari on kuitenkin hyvä esimerkki keilaajasta, joka oikeasti yrittää tehdä ongelmille jotain, eikä vain toivo, että seuraavassa kisaerässä tekniikka jostain taikaiskusta olisi parantunut. Ei se tekniikka taikaiskusta parane, vaan työllä. Eikä siihen nyt sen kummempia työleirejä ole tarvittu, vaan vähän ajatustyötä ja videointia. Nappipäivän koittaessa voi sekoittaa kärkisijojakin, mutta ennen kaikkea toivon, että pystyy nauttimaan finaalista.

Antti Isoherranen turbo 509: Kävi ennen finaalia Saksassa asti leirillä. Ei kylläkään keilaamassa. 1315 alkukisassa on aivan riittävä näyttö etteikö pystyisi hyvään tulokseen, vaikka hyvästä tuloksesta on aikaa. On osoittanut aiemminkin, että finaalit on finaaleja, ja silloin esitetään parasta. Porukka on nyt sen verran kova, että kärkisijoille pitää tapahtua ihmeitä. Mutta konstit riittävät ainakin toiseen vaiheeseen. Rennosti ja hyviä keilasuorituksia.

Antero Erkkilä turbo 495: Antero on ainoa, joka selvitti tiensä finaaliin yhdellä lapulla, joten pitäisikö olla ennakkosuosikki? Itselleni, ja monelle muulle, finaalipaikka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei kuitenkaan Anterolle. Huhut kertovat, että heikoista ensimmäisistä sarjoista huolimatta, Antero itse on ollut varma kovasta turbotuloksesta. Kaikkea se kova itseluottamus saa aikaan. Kaikesta huolimatta Antero on toki haastaja finaalissa. Keilareaktiot ovat kuitenkin parhaimmillaan olleet loistavia. Suorituksen tasaisuus ratkaisee Anteronkin kohdalla, ja toiseen vaiheeseen päästessään voi olla enemmän kuin tyytyväinen.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti finaaliin! Saa tulla kannustamaan paikanpäälle, mutta banderollit täytyy jättää kotiin.

Karsinnan tulokset ja finaaliseuranta tuttuun tapaan nettisivuillame https://split45.fi/kilpailut/

Kauden pääkisa Heitä Sikaa! alkaa 19.11. Kisassa on mm. 100€ 300-sarjan bonus. Samalla alkaa myös Split45 Champ, jossa pääpalkinto on 500€. Kutsu nettisivuilla.