Split45 Season Openin karsinta on keilattu, ja 10 parasta ratkaisevat kauden ensimmäisen mestarin sunnuntain finaalissa.
Mutta mitä tapahtui viime vuonna?
Viime kauden Season Openin olosuhde oli 41 jalkainen 2022 USBC Youth Open Championships
Karsinnassa SalBow:n Mikko Ahola oli ylivoimainen kuuden sarjan tuloksella 1410. Alkukauden tapaan tulostasossa oli haitaria, ja finaaliin riitti kuuden sarjan tulos 1267. Kahden parhaan sarjan turboissa hurjasteltiin kolmen parhaan tulosten ollessa 558, 527 ja 525. Kaikki ko. tulosten keilanneet etenivät finaaliin kuitenkin muuta kautta, joten finaaliin riitti 476. Karsinnan huippuhetki oli Tomas Tissarisen uran ensimmäinen 300-sarja, jonka ratkaisuheiton voit katsoa Youtube -kanavaltamme
Viime kauden Season Openin ennakkojutun voi lukea tästä.
Tomas jatkoi finaalissa siitä, mihin edellisen päivän karsinnassa jäi, ollen kuuden sarjan osiossa täysin ylivoimainen. Pudotuspeleihin selviytyivät myös Mikko Ahola ja Juho Vuoppola. Tomi Fors jäi pudotuspelipaikasta kokonaisen pisteen. Ensimmäisessä pudotuspelissä Ahola vei voiton Vuoppolasta. Finaalissa Tomas Tissarinen oli Aholaaa vahvempi vieden mestaruuden Kokkolaan.
Viime kauden Season Openin finaalijutun ja tulokset voi lukea tästä.
Mutta mitä tapahtui tämän vuoden karsinnassa?
Viime kauden Season Openin finalisteista on tänä vuonna mukana kolme: Tomas Tissarinen, Teemu Isomaa sekä Joni Autio. Tomas on siis puolustamassa viime vuoden voittoaan, ja karsinnan perusteella kaikki eväät tähän löytyvät. Mikäli uskomme Spare Extran ennusteita, niin Tomas on vahvoilla. Siinä nimittäin voittajan nimi pysyi samana. Eniten paikkoja yhdessä blokissa teki viime vuoden tapaan Tarmo Liimatainen. Tarmolle tästä vaivannäöstä 45€ puhtaana käteen. En muista onko Extroissa aiemmin nähty tuplamestaruutta, mutta harvinaista se ainakin on.
Tällä kaudella aloitettiin lyhyemmällä hoidolla, kun viime kausi meni vähän liikaakin keskipitkien ja pitkien merkeissä. 38 jalkainen 2023 USBC Jr Gold Youth Open tarjoili tiukalla laminaatilla joidenkin mielestä ehkä liiankin suurta toistovaatimusta alkukauden olosuhteeksi, mutta karsintaraja nousi kuitenkin yhden sarjan keskiarvolla mitattuna hieman viime vuotta korkeammaksi. Rehellisyyden nimissä olosuhteen pituuteen vaikutti myös poikkeuksellisen lämmin ja kostea syksy, jonka vuoksi hallin kosteusprosentti huiteli ennätyslukemissa, ja öljyn kulkeuma oli lyhyelläkin hoidolla jotakuinkin peräseinässä saakka. Eli pitkä hoito tähän saumaan olisi merkinnyt todennäköisesti keskimääräistä enemmän siirtyneitä keiloja ja jakohäiriöitä.
Olosuhde oli siinä mielessä oikein hyvä, että se näytti aiheuttavan samat ongelmat sekä paljon, että vähän pyörittäville. Jos töppönen oli oikealla lastulla, ei osumavaatimus ollut liian kova. Sen sijaan pallon vauhdin tai pyörinnän muutokset vaikuttivat radikaalisti. Sama ilmiö vaikutti olevan läsnä niin tuoreella kuin pelatullakin hoidolla. Toinen iso tekijä oli olosuhteen muutos, joka oli hieman nopeampi ja rajumpi, kun kosteutta oli enemmän. Aiemmissa ennakoissa olen toistuvasti höpöttänyt olosuhteen muutoksen hallitsemisen tärkeydestä, ja tärkeää se tulee olemaan tälläkin kertaa. Jotenkin jäi kuitenkin sellainen mielikuva, että tällä kertaa muutos muodostui kerta toisensa jälkeen loogisemmaksi kuin monella muulla olosuhteella. Eli harva ajautui täysin pihalle, mutta hereillä piti olla. Ja huonoa keilasuoritusta ei kestänyt. Poikkeuksellisen paljon nähtiin ruuhiavauksia, sekä vasemmalta 3-4 pois tyylisiä avauksia.
Missejä nähtiin varmaan ennätysmäärä, vaikka ne harvinaisia ovatkin pienellä paikkakunnalla. Alkukaudesta paikkaaminenkin on vaikeampaa, ja lyhyehkö olosuhde, sekä suht paksu öljykakku keskellä saivat paikkaamisen näyttävän välillä luvalla sanoen hirveältä. Itseasiassa matalaa finaalirajaa ennen viimeistä viikkoa ei selittänyt niinkään vähäinen kaatojen, vaan paikkojen määrä. Luvattoman huono paikkopeli vesitti monen finaalituloksen. Jopa karsinnan suvereeni ykkönen Matias Luosujärvi latasi useamman kerran ohi kymppikeilasta. Piti erän jälkeen käydä oikein tarkistamassa, ettei rata ollut kaventunut oikealta, mutta ei ollut, ja keilatkin pönöttivät pisteillään.
Olipa kesätauon jälkeen jälleen mukavaa päästä itsekin pikkuhiljaa finaalifiilikseen, kun karsijoita alkoi saapumaan yhä isommalta alueelta. Samalla tämä aktivoi myös lähempää tulevia puolustamaan finaalipaikkaansa, tai yrittämään sen lunastamista. Näin sen mielestäni pitääkin mennä, finaalipaikka todella halutaan, eikä sitä haluta menettää. Jossain vaiheessa tästäkin tuli vähän avauduttua, kun tuntui että finaalipaikka ei kiinnostanut ketään: https://split45.fi/kenen-esitys-kelpaa-broadwaylle/
Keilahalliyrittäjän kannalta liian lämpimän ja aurinkoisen syksyn vuoksi keilaajamäärät ovat olleet heikot. Tuntui, että kisaakaan ei käynyt keilaamassa juuri kukaan, mutta ihan hyvä suoritusmäärä siihen kuitenkin kertyi. En oikein itsekään päässyt finaaliviikon moodiin ennen kuin tapahtui yksi merkittävä asia. Jukka-Pekka Koivisto saapui kaupunkiin. Juice ilmoittautuu hyvissä ajoin useampaan viimeisten päivien eriin. Hän tulee melkein aina perjantain ensimmäisen erän aikana katsomoon katsomaan, mistä velipoika pelaa, ja tekee siitä omat johtopäätöksensä. Aina on finaalissa, tai lähellä finaalipaikkaa. Arvostan tällaista toimintaa todella paljon. Juicelle on tietysti vähän helpompaa tulla tänne, kun majapaikka löytyy läheltä. Mutta kun taas kuunteli, minkälaisen työvuoron jälkeen tuli lähdettyä, niin moni olisi jäänyt kotiin. Liian moni keilaaja jää kotiin, eikä varsinkaan aja kolmea tuntia kisaamaan. Enkä tarkoita, että kaikkien pitää ajaa tänne keilaamaan, vaan että jokainen keilaaja ajaisi edes joskus johonkin vähän kauemmas kotihallista. Saattaa saada uusia kokemuksia, ja jopa kehittyä keilaajana.
No pitäähän ne finalistit arvioida, vaikka ei ole helppoa.
Jukka Tanjunen jaksovoitto 4+4+4 sarjaa 2363: Käsivaivan vuoksi on pystynyt keilaamaan normaalia vähemmän, mutta treenimielessä keilattu kisaerä perjantaina nosti toiveita. Perushyvä keilasuoritus, ja lähtöpaikka muutoksen mukaan riittävät pitkälle. Olennaista on, että saa myös muutoksessa pallon tarttumaan ajoissa. Ykkösheiton laatu ratkaisee, sen pysyessä kuosissaan ovat hyvät sijat mahdollisia.
Matias Luosujärvi 4+4 sarjaa 1853: Matias on huippukeilaaja, mutta näin vakuuttava hän ei ole ollut täällä koskaan. Aina on ollut jo karsinnassa jotain päänvaivaa, ja finaalissa joku on ollut parempi, vaikka on pelannut hyvin, kuten esim. viime vuoden Syysturnauksessa. Jos tämä olisi 5000 metrin juoksu, ja joku olisi noin ylivoimainen karsinnassa, ei olisi kahta sanaa, kuka voittaisi finaalin. Mutta tämä on keilailua, ja mestaruus ratkaistaan kahdella sarjalla.
Tomas Tissarinen 4+4 sarjaa 1751: Propsit tulee siitä, että peli pysyi hyvin hallussa, vaikka kaadot olivat välillä tiukassa. Tasaista ja varmaa tekemistä karsinnassa, joka suurimmalta osalta puuttui. Jos selviytyy pudotuspelihin, on vaikea voitettava. Kynnys tulee olemaan oikean pallon ja linjan löytyminen jokaiseen sarjaan, sillä muutos tulee olemaan nopea. Ehjä peli voi kuitenkin viedä yllättävän pitkälle, vaikkei monsterijonoja löytyisikään.
Niina Koutonen 4+4 sarjaa 1741: Vinkki kaikille muille: Ei kannata pelata olosuhdetta Niinalle sopivaksi, jos ei halua Niinaa pudotuspeleihin. Teki huippulapun nimenomaan pelattuun olosuhteeseen, fressiin tarvitsee vielä älynväläyksen. Mutta pudotuspeleissä voi hitaammasta pallon nopeudesta johtuen löytää sellaiset linjat, joilla on mahdollista kaataa kenet tahansa. Paikkopelin täytyy kyllä olla lähempänä normaali-Niinaa, jos mielii jatkopeleihin.
Ari Isomaa 4+4 sarjaa 1741: Ei kannata lähteä lyötynä matkaan, vaikka omasta mielestään olisi ollut parempi jäädä finaalin ulkopuolelle. Minun subjektiivinen mielipiteeni on, että parhaimmillaan Arin keilasuoritus on ollut tänä syksynä parempi kuin koskaan. Vaihtelua on sen sijaan ollut tavallistakin enemmän. Yli 900 neljään sarjaan osoittaa, että ehjä peli ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Kun keilasuoritus on kunnossa, on myös kaatotilaa yllinkyllin.
Teemu Isomaa 4+4 sarjaa 1722: Sama tarina kuin monella muulla, yksi huippulappu, ja loput vaikeampaa. Ehkä voisi haistella vähän enemmän muutosta, ja jossain vaiheessa oikeaan reaktiiviin vaihtaminen saattaisi olla parempi ratkaisu kuin yrittää toistuvaa täydellistä keilasuoritusta. Hyvänä päivänä potentiaali riittää kyllä pitkälle.
Timo Koutonen 4+4 sarjaa 1709: Varmaa suorittamista karsinnassa, vaikka eivät ne paikot ole Timollakaan aina osuneet. Karsintasijoitus ei ole aivan kärjessä, mutta on silti mielestäni yksi ennakkosuosikeista. Kaatopontentiaalia riittävästi, ja kulkeuma voi jopa helpottaa tekemistä.
Tero Koivisto 4+4 sarjaa 1692: Hirvittävä muutos tapahtui perjantain ensimmäisen ja toisen kisaerän välissä. El Tepa alkoi uskomaan kaatoihin ja omaan tekemiseen, ja WOH, kaatoja alkoi tulemaan. Vähän vielä hakee Flow-Teron preesenstä, mutta pilkahduksia siitä on jo nähty. Flow-Tero pystyy ihan mihin vaan, ja miedompi versiokin paljoon. Ainoa kysymysmerkki on, saako tehtyä juustoa tarpeeksi edellisenä yönä, tuleeko se korvista, ja pystyykö kaikesta huolimatta suorittamaan.
Joni Autio turbo 2 sarjaa 518: Kaksi lappua kuin yö ja päivä. Kovat satsaukset välineisiin finaalin aattona. Itselleni, ja ehkä myös itselleen arvoitus. Jos osaa perkata nyt jo mittavasta pallovalikoimasta oikean värisen kuulan kuhunkin tilanteeseen, niin miksipä ei pitkällekin.
Jukka-Pekka Koivisto turbo 2 sarjaa 472: Pitkiä pötköjä hyviä kaatoja, ja välillä vähän mitä sattuu pystyyn. Ei ole näyttänyt karsinnassa ehkä ihan parasta virettä, mutta kaatopötköjä löytyy, ja paikkopeliä pystyy parantamaan, joten miksipä ei pitkällekin.
Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!
Saa tulla katsomoon.
Seuraava erikoiskisa alkaa heti tiistaina.